AJANKOHTAISTA

 

KULTTUURIEN VÄLINEN KOHTAAMINEN:

 

MITÄ ON KULTTUURI?

 

Ihminen syntyy kulttuurinsa jäsenyyteen. Kulttuurilla tarkoitetaan jonkin yhteisön jäsenten opittujen ja symbolien välityksellä jäseneltä toiselle siirtyvien tapojen, tottumusten, uskomusten, tietojen ja taitojen muodostamaa kokonaisuutta. Kulttuurit ovat olleet kautta aikojen ihmisen keinoja sopeutua mitä erilaisimpiin luonnonoloihin, ja yhä vieläkin kulttuuri muokkaa toimiamme ja valintojamme. Kulttuuri on siten hyvin perustava osa ihmisenä olemisen kokemusta.

Ihmisen kulttuuri-identiteetillä puolestaan tarkoitetaan hänen omaa käsitystään siitä, kuka hän on. Se vahvistuu vuorovaikutussuhteissa yhteisön ja kulttuurin ehdoin koko ajan. Kulttuuri muovaa minäkuvaa ja maailmankuvaa. Kulttuuri-identiteetin taustalla on yksilön oma käsitys perheestään, kotiseudustaan, kansastaan, omista juuristaan. Siihen liittyy myös kotimaan jäsentyminen maailmankartalle ja tietoisuus muista kulttuureista ja niissä asuvista ihmisistä. Kulttuuri-identiteetin muodostuminen kestää koko elämän, sillä se muuttuu koko ajan kokemusten myötä. Vähäisetkin positiiviset sosiaaliset kontaktit  muiden kulttuurien edustajien kanssa lisäävät suvaitsevaisuutta.

MITÄ ON SUVAITSEVAISUUS?

Suvaitsevuus on aktiivista tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista rasismia, sotia ja väkivaltaa vastaan. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on välttämätöntä sekä sivistyneen yhteiskunnan olemassaolon että viime kädessä ihmiskunnan säilymisen kannalta, sillä nykyään kohtaamme erilaisuutta yhä useammin ja yhä useammasta syystä.

Suvaitsevaisuuteen kasvattaminen on yhteydessä yhteiskunnassa vallitsevaan ilmapiiriin. Sosiaalisesti suopea, vapaamielinen ilmapiiri heijastuu kasvatukseen ja opettajan käyttäytymiseen. Suvaitsevaisuuskasvatuksella pyritään kehittämään ihmisen kykyä ulottaa ihmisarvoa kunnioittava, hyväksyvä asennoituminen myös siihen, mikä on erilaista. Siinä korostetaan ihmisten samanlaisuutta ulkoisista erilaisuuksista huolimatta. Jo yksistään sellaiset kontaktit, jotka antavat tietoa ja saavat aikaan tuttavuuden, lisäävät oikeampia uskomuksia kohderyhmästä (eri kulttuurit) ja siksi vähentävät ennakkoluuloisuutta.

Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:

Yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.

 Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta: erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä.

 Jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle tai ihmisryhmälle.

Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen "hengen viljelyä" maanviljelyksen tai puutarhanhoidon tapaan. 1800-luvulla sillä alettiin viitata yksilön kehittymiseen erityisesti koulutuksen kautta, ja myöhemmin kansallisten pyrkimysten ja ideaalien toteutumiseen. 1900-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet käyttivät kulttuurin käsitettä viittaamaan universaaleihin inhimillisiin kykyihin.